Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019

Juttu on julkaistu eri kuvituksella WWF-lehdessä 2/2019
Siellä kerrotaan myös, miksi EU haastoi Espanjan oikeuteen Doñanan tuhoamisesta.

Etelä-Espanjan Doñana on yksi Euroopan suurimmista kosteikoista. Sen tulevaisuutta varjostavat laittomat mansikkaviljelmät, jotka uhkaavat imeä kosteikon kuiviin.

Harvinaista alkuperäisrotua edustavat retuertanhevoset aamulaitumella Doñanassa.

Doñanan kosteikko yllättää Suomen soita tarponeen kävijän laajuudellaan ja monipuolisuudellaan. Valtavaa aluetta peittävät lampareet, hiekkadyynit, korkkitammimetsiköt ja silmänkantamattomiin ulottuva pensasto.

Hanhikorppikotkat päivystävät porukalla villisikasaaliita ja kokoontuvat sitten yöpuulle.

Luonnon monimuotoisuus ja sijainti Euroopan ja Afrikan rajalla ovat tehneet Doñanasta paratiisin miljoonille linnuille. Kosteikolla talvehtii joukoittain myös Suomesta tuttuja siivekkäitä: hiirihaukkoja, tuulihaukkoja, merihanhia, kurkia, punajalkavikloja, laulurastaita ja punarintoja. Suolakeuksilla ja niiden ympäristössä elää myös iberianilves, joka on maailman harvinaisin kissaeläin.

Karjan juomakuoppia on syvennetty vesien vähennyttyä kosteikolla.

Kosteikolla kaikesta elämästä määrää vesi, mutta juuri siitä Doñanassa on nykyään pula.

Doñanan loi aikoinaan Andalusian valtavirta Guadalquivir. Kosteikko kasvoi Atlantin alavalle rannikolle, kun merenrannan hiekkadyynit patosivat joen vesiä. Nykyisin kosteikko saa arviolta puolet vesistään sateena ja puolet jokien tuomana, mutta veden määrä vähenee uhkaavasti.

Yksi Doñanan sadoista pikku järvistä. Järven takana kohoaa matala dyynirivistö meren rannalla.

Doñanan ahdingon herkullinen syyllinen

WWF julkaisi vuonna 2016 raportin, jonka mukaan maatalous, ilmastonmuutos sekä jokien muokkaus ja ruoppaus ovat aiheuttaneet Doñanan vedentulon hupenemisen viidesosaan luonnontilasta. Suurin huolenaihe on laiton vedenotto: raportin mukaan noin puolella alueen tehoviljellyistä pelloista käytetään kosteikon vettä ilman tarvittavia lupia.

”Alueella on yli 2 000 hehtaaria laittomia marjaviljelmiä, jotka ottavat kasteluvettä luvattomista kaivoista. Sen takia yhä vähemmän vettä päätyy kosteikolle”, sanoo WWF Espanjan vesi-, maatalous- ja elintarvikeasioista vastaava asiantuntija Felipe Fuentelsaz.

Luis Santamaría esittelee Doñanaa biologisella asemalla.

Doñanan biologisen aseman seurantajohtaja Luis Santamaría yhtyy Fuentelsazin huoleen. Marjojen, etenkin mansikoiden, viljelyssä käytetty vedenotto häiritsee alueen ekosysteemeitä.

”Osa viljelijöistä on panostanut huomattavasti vedenkulutuksen ja torjunta-aineiden käytön vähentämiseen. Viranomaisten pitäisi nyt varmistaa, etteivät laittomat viljelijät pilaa kestävään viljelyyn pyrkivien työtä”, Santamaría sanoo.

”Mansikkateollisuudella olisi opittavaa muilta aloilta. Doñanan itäosiin perustettujen riisiviljelmien ympäristövaikutukset ovat pienentyneet sinne laadittujen säädösten ansiosta”, Santamaría sanoo.

Santamarian mukaan tilanne paranisi edelleen, jos vaatimuksia valvottaisiin nykyistä paremmin.

Luontoturismi on luontoystävällinen elinkeino. Opaste Acebuche-opastuskeskuksen luontopoluilta.

Merenrannan liikkuvat dyynit ovat yksi Doñanan nähtävyyksistä.

Myös suomalaisten ostopäätöksillä vaikutusta

Maatalous on Doñanan alueen tärkein työllistäjä, ja mansikkateollisuuden liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Peräti 70 prosenttia Espanjassa tuotetuista mansikoista kasvatetaan Doñanan alueella, ja suurin osa niistä viedään muualle Eurooppaan. WWF etsii mansikkateollisuuden ongelmiin ratkaisuja yritysten ja viljelijöiden kanssa.

”Viime vuosina olemme tehneet yhteistyötä lukuisten suurten kauppaketjujen kanssa. Tavoitteemme on, että ketjut varmistavat Doñanan mansikoiden tulevan tiloilta, joiden veden- ja maankäyttö on lupien mukaista. Näin ne auttavat viljelijöitä kehittämään viljelymenetelmiä koko ajan ympäristöystävällisemmiksi”, WWF:n Felipe Fuentelsaz sanoo.

WWF:n kampanjan ansiosta monet elintarvikejätit ja kauppaketjut, kuten sveitsiläinen Migros, saksalainen EDEKA, brittiläiset Tesco ja Marks & Spencer ja Coca Colan omistama Innocent Drinks, ovat ryhtyneet edistämään nykyistä kestävämpää mansikantuotantoa. Kampanjan tuloksena marjanviljelyssä on vähennetty veden ja torjunta-aineiden käyttöä.

Ensimmäiset mansikat Doñanasta tulevat suomalaisiin kauppoihin jo alkuvuodesta.

Myös suomalaisilta kaupoilta ja kuluttajilta vaaditaan valppautta. Kevään ensimmäiset mansikat tulevat Suomeen Espanjasta, etenkin Doñanasta. Kuluttaja voi toivoa kauppiailta mansikoiden tuotantopaikan selvittämistä.

”Suomalaisten yritysten tulisi selvittää tuottajiensa tilanne alueella, tukea laillisia viljelijöitä ja taata kuluttajille, että kauppojen maahantuomat marjat ja hedelmät kunnioittavat Doñanan luontoa”, Fuentelsaz sanoo.

Doñanan luontoalue numeroina

Sijainti: Atlantin rannikolla Etelä-Espanjan Andalusiassa
Pinta-ala: Noin 1 200 km2, josta vajaa puolet kansallispuistoa ja loput luontopuistoa
Lajisto: Noin 1 300 kasvilajia ja 2 000 eläinlajia
Asukkaita seudulla: Noin 200 000
Pääelinkeinot: Maanviljely ja turismi

Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Auli Kilpeläinen ja Seppo Leinonen

Doñanan uhanalaisia

Lopuksi vielä kuvia Doñanan uhanalaisista eläimistä – tai oikeastaan niiden kuvista. Harvempi luontoturisti saa näitä harvinaisuuksia itse objektiivinsa eteen.

Uhanalaiset lajit iberiankeisarikotkan ja pantteri-ilveksen voi nähdä Doñanassa myös luonnossa. Kuva opastuskeskuksen museosta Acebrón-palatsissa, joka toimi aikoinaan metsästysmajana.

Doñanan biologisen aseman opasteet muistuttaa alueella ajavia eläinten kunnioittamisesta. Villisika, pantteri-ilves, ruostepyrstö ja rukoilijasirkka ovat saaneet omat liikennemerkkinsä.

Lisää kuvia ja luontoasiaa Doñanasta:
Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
Ecologists Defend the Invaluable Doñana Wetland – 2018
The Invaluable Doñana Wetland Facing Threat of Drought – 2019

Vinkkaa muille:
  • Facebook
  • Twitter
  • Digg
  • StumbleUpon
  • del.icio.us
  • Google Bookmarks
  • RSS

Kommentointi on suljettu.