Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019

(Julkaistu eri kuvituksella Suomen Luonto -lehdessä 4/2019)

Vuoden 2019 alusta astui voimaan kansainvälinen Montrealin pöytäkirjan muutos, Kigalin sopimus. Se poistaa vahvimmat kasvihuonekaasut kylmä- ja ilmastointilaitteista ja lämpöpumpuista. Muutoksen myötä Montrealin pöytäkirjassa yhdistyvät otsonikerroksen suojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Montrealin sopimus vuodelta 1987 on ensimmäinen kansainvälinen ympäristösopimus, johon sitoutuivat kaikki maailman valtiot. Se kielsi CFC-aineet (freonit ym.), jotka tuhosivat otsonikerrosta ja olivat myös vahvoja kasvihuonekaasuja. Ilman sopimusta otsonikerros ja sen elämää suojaava vaikutus olisi menetetty.

– Vanhat päästöt pysyvät pitkään yläilmakehässä, mutta nyt otsonikerros on kuitenkin toipumassa. Voidaan sanoa, että Montrealin sopimus pelasti maapallon, tiivistää ylitarkastaja Tapio Reinikainen, joka on edustanut Suomea alan neuvotteluissa EU:ssa ja YK:ssa.

Osa kiellettyjen kylmäaineiden tilalle otetuista F-kaasuista on otsoniystävällisiä mutta jopa tuhansia kertoja hiilidioksidia vahvempia kasvihuonekaasuja, ja niiden käyttö on huikeassa kasvussa. Kigalissa sovittiin, että yleisimmät F-kaasut, korkean ilmastovaikutuksen HFC-aineet, korvataan aineilla, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta eivätkä lämmitä ilmastoa kohtuuttomasti.

– Tämän muutoksen toimeenpano vähentää maapallon lämpenemistä jopa puoli astetta ja on toistaiseksi merkittävin yksittäinen toimi Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Toinenkin puoli astetta on mahdollinen, jos uusiin aineisiin siirryttäessä samalla parannetaan laitteistojen energiatehokkuutta. Pariisin sopimukselle jää kuitenkin suurin osa ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Kylmä- ja ilmastointilaitteita tai lämpöpumppuja on lähes joka talossa. Erilaisia lämpöpumppuja on maailmalla noin 1,6 miljardia, ja niiden määrä kasvaa. Suomessa lämpöpumppuja on käytössä yli 900 000. Viime vuonna niitä myytiin 75 000, pääosa omakoti- ja rivitalojen lämmitykseen, osa kerrostaloasuntojen jäähdytykseen.

Suomen ympäristökeskus on valmistellut kriteerit kylmäalan vihreille julkisille hankinnoille. Ne koskevat mm. kauppojen ja ravintoloiden kylmälaitteita, jäähalleja, ilmastoinnin jäähdytystä ja ilmalämpöpumppuja.

Teksti: Auli Kilpeläinen
Piirros: Seppo Leinonen

• Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
• Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
• Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
• Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
• Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
• Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
• Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
• Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
• Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
• Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
• Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
• Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
• Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
• Barcelona päätti vihertyä – 2017
• Hirviökurpitsa – 2017
• Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
• Kevyempi ruokakassi – 2016
• Kaarnan alla kuhisee – 2016
• Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
• Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
• Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
• Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
• Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
• Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
• Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
• Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012