(Julkaistu Oriveden Sanomissa 9.8.2012.)
Harvoin saa kesävierasta näin pitkän matkan takaa – ja erityisesti koko matkan pyörällä ajanutta. Biologi ja ilmastolähettiläs Urpo Taskinen Norrbottenista Pohjois-Ruotsista levähti Orivedellä poljettuaan ensin läpi Ruotsin ja sitten Suomea Helsingistä pohjoiseen. Orivedelle tullessa mittarissa oli 2 750 km.
Orivedelle pyöräillessään Urpo Taskinen ihaili Pitkäjärven hienoja vanhoja taloja ja toivoi että ihmiset suojelisivat perinnemaisemien lisäksi myös koko planeettaa ilmastonmuutokselta. Kuva Leppähampaankoskelta.
Tämä pyörämatka, samoin kuin toissavuotinen parin tuhannen kilometrin lenkki Venäjällä, oli silti Taskiselle vielä harjoittelua. Hänen haaveenaan on lähivuosina pyöräillä napapiirillä sijaitsevasta kotikylästään Juoksengista Venäjän kautta Kiinaan. Tämä siksi, että hän haluaa keskustella Kiinan päättäjien kanssa ja saada heidät ottamaan ilmastonmuutoksen vakavasti ja ryhtymään pikaisiin toimiin sen jarruttamiseksi.
– Etsin kiinnostuneita mukaan lähtijöitä 5-6 kuukauden matkalle, sanoo Taskinen vakavissaan, ja tarkentaa sitten, ettei välttämättä usko kiinalaisten häntä kuuntelevan mutta arvelee tuollaisen retken herättävän mielenkiintoa ja vaikuttavan ihmisten asenteisiin ainakin lähtömaissa ja matkan varrella.
Pyöräilijä luopui autoista ja lentomatkoista
Urpo Taskinen, 55, on työskennellyt Ruotsin luonnonsuojeluliitossa 20 vuotta, viime vuodet Norrbottenin alueen koordinaattorina, joka auttaa 13 paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa. Pyöräilytempaukset hän tekee lomillaan mutta kulkee muutenkin pyörällä luovuttuaan autostaan ja lentomatkustamisesta. Junaa ja laivoja hän käyttää joskus ja autoa lainaa naapureilta, kun joskus tarvitsee.
Tämän retken yksi välietappi oli Ruotsin luonnonsuojeluliiton vuosikokous Falkenbergissa Göteborgin seudulla, jonne hänen lisäkseen pyöräili pari muuta osanottajaa lyhempien matkojen takaa. Aiemmin tänä vuonna hän pyörähti Juoksengista Pyhäjoella vastustamassa ydinvoimalasuunnitelmia.
Taskisella on suomalaisia sukujuuria, ja tämänkertainen reitti onkin kiertänyt useiden sukulaisten ja tuttavien kautta. Lisäksi hän on matkallaan pyrkinyt tapaamaan joitakin yli 2000 Facebook-kaveristaan. Ahkera verkostoituja ja kuuden kielen taitaja (jos Tornionjokilaakson meänkielikin lasketaan) on tietysti tutustunut pyöräillessään myös uusiin ihmisiin.
Montako astetta maapallo saa lämmetä?
Urpo Taskisen ilmastoluento keittiön pöydän ääressä. Esineet edustavat nousevia lämpötiloja, ja kysymys kuuluu, minne ne ajoittuvat ja mitä merkitsevät.
Luonnonsuojelutaustastaan huolimatta Urpo Taskinen kertoo heränneensä ilmastonmuutoksen vakavuuteen vasta kuutisen vuotta sitten. Siitä lähtien hän on seurannut yhä tiiviimmin uusia tutkimustuloksia ja kirjallisuutta ja alkanut pitää aiheesta kansantajuisia luentoja.
Yksi luento tapahtuu orivesiläisessä omakotitalossa, ja havaintovälineet löytyvät keittiön pöydältä: Omena edustaa nykyistä maapallon keskimääräistä lämpötilaa, joka on lähes asteen esiteollista aikaa korkeampi. Muki edustaa kahden asteen nousua, lasi kolmen asteen nousua ja suolapurkki jo tuhoisaa neljän asteen nousua.
– Royal Society (brittiläinen tiedeakatemia) raportoi vuoden 2010 lopulla siitä, milloin todennäköisimmin olemme neljä astetta lämmenneessä maailmassa. Heidän mukaansa tuo ajankohta olisi 2070-luvulla, mutta jos ilmastonmuutosta kiihdyttävät luonnon prosessit laukeavat odotettua voimakkaampina, niin silloin jo 2060-luvulla.
– Mukin eli kahden asteen kohdalla koralliriutat katoavat, meret happamoituvat, Grönlannin jää sulaa ja kolmasosa maailman eliölajeista kuolee sukupuuttoon. Lasin eli kolmen asteen kohdalla ilmastonmuutosta vahvistavat mekanismit käynnistyvät eli ilmastonmuutoksen hidastaminen käy mahdottomaksi. Suolapurkin eli neljän asteen lämpenemistä on vaikea ajatella. Silloin Antarktiksen jäätiköt irtoavat sijoiltaan ja merenpinnat kohoavat kymmeniä metrejä, Välimeren ympäristö aavikoituu ja Pohjois-Eurooppaan tulvii ympäristöpakolaisia.
– Ihmismielen on vaikea suhtautua ennustettuihin muutoksiin, koska ne pelottavat eikä vastaavia ole ihmiskunnan aikana aiemmin tapahtunut.
Yksittäiset ratkaisut eivät riitä
Pyöräilevän ilmastolähettilään varusteet odottavat lähtöä: leiriytymisvälineet, vaihto- ja sadevaatteet, tietokone, kännykkä ja pyörän korjausvälineet.
– Ilmasto ja toisiaan myötäilevät suureet eli lämpötila, hiilidioksidimäärä ja meren pinnankorkeus ovat aina vaihdelleet maapallon historiassa, mutta nykyinen ihmisen aikaansaama hiilidioksidipitoisuuden kasvu on 10 000 kertaa nopeampi kuin luonnolliset muutokset. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on esihistoriallisena aikana pysynyt vaihteluista huolimatta alle 300 miljoonasosassa, kun se nyt lyhyenä teollisena aikakautena on kohonnut jo yli 390 miljoonasosaan, selittää Taskinen ja näyttää videolla, miten lukemat mittauspisteistä eri puolilta maailmaa 1979-2008 sahaavat ruudulla vuosi vuodelta ylöspäin.
Urpo Taskinen ei syyllistä ympäristöuhista yksittäisiä ihmisiä tai tuomitse kenenkään elämäntapaa ja valintoja, koska pelkät henkilökohtaiset ratkaisut eivät riitä torjumaan ilmastonmuutosta. Hän vain haluaa kaikkien ymmärtävän, miksi energian kulutus ja hiilen syytäminen ilmakehään täytyy kääntää heti laskuun kaikkialla. Ja että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhtä paljon jokaisen elämään, riippumatta siitä, miten he siihen nyt suhtautuvat.
Ilmastoasioita pelkästään lehdistä seuranneille hän suosittelee faktoihin perehtymistä alan kirjallisuuden avulla. Suomenkielisistä kirjoista hän ehdottaa alkajaisiksi Pasi Toiviaisen kirjaa Ilmastonmuutos.Nyt. ja romaanimuodosta enemmän pitäville Risto Isomäen kirjaa Sarasvatin hiekkaa.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Seppo Leinonen ja Auli Kilpeläinen
KOMMENTTI
Miten ihminen voi samanaikaisesti olla toivonsa menettänyt ja omistaa silti koko elämänsä työ- ja vapaa-aikoineen ajamalleen asialle? Urpo Taskinen on selvittänyt ja pohtinut asiaa pohjamutia myöten ja päätynyt radikaaliin johtopäätöksiin: ihmiskuntaa ja muuta elämää maapallolla uhkaa tuho, ellei ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdä ratkaisevia toimia heti. Hän esittää kannettavalta tietokoneeltaan arvovaltaiset tieteelliset todisteet, raportit, taulukot ja kartat ajatustensa perusteluksi. Hän polkee tuhansia kilometrejä herättääkseen ihmisiä huomaamaan maapallon hätätilan.
Taskisen tapaaminen ihmetyttää ja pelottaa. Se panee kysymään, olenko itse torjunut nämä tuskalliset tiedot tai ottanut ne liian kevyesti tyyliin ”joo, tiedänhän minä jo”. Olenko tyytynyt omiin pieniin ympäristöystävällisiin puuhiini ja unohtanut uhkien vakavuuden ja mittakaavan?
Taskisen mukaan yksittäisillä teoilla ei ole mitään merkitystä, koska koko kulttuurin ja talouden täytyy muuttua pikaisesti, jotta olisi edes pieni mahdollisuus välttää katastrofit. Kaikkien vähänkään tulevaisuudesta huolta kantavien pitäisi tämä tiedostaa ja keskittyä oleellisimpaan, joka on ilmastonmuutoksesta kertominen ja asenteisiin vaikuttaminen.
Mitä tehdä, kun en ole saarnaajaluonne enkä jaksa pyöräillä hänen kanssaan puhumaan Kiinan johtajille. Esittelen hänelle luonnonmukaista kotitarveviljelyä ja perustelen, että tulevaisuutta varten on tärkeää myös muun muassa säilyttää ilman ulkopuolista energiaa tapahtuvan ruoantuotannon tietotaitoa. Riittäisikö se minulta…?
Jään miettimään, millaisin perustein olen päättänyt, mitä minun on nyt tärkeintä tehdä. Urpo Taskinen on päättänyt, että tärkeintä hänen elämässään on pyöräillä ja herättää ihmisiä ajattelemaan.
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012