(Julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 9/2017)
Miljoonakaupunki Barcelona tuo lisää luontoa kaupunkiin.
Barcelona hyväksyi kunnianhimoisen vihertämissuunnitelman keväällä 2017. Tavoitteena on uusi ”vihreä infrastruktuuri”, joka parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten oloa.
Tunnettu matkakohde Barcelona sijaitsee Koillis-Espanjassa vuorten ja Välimeren puristuksessa. Ympäröiviltä kukkuloilta kaupunki avautuu tiheänä kivierämaana, jonka keskipäivän paahde verhoaa hentoon usvaan.
Barcelonassa on suosittuja puistoja, mutta ne ovat jakautuneet epätasaisesti. Suurin osa vihreydestä sijaitsee Collserolan vuoristometsässä, lähes kahden Nuuksion kokoisella alueella. Puistoon pääsee julkisilla kulkuneuvoilla helposti esimerkiksi viikonloppuretkille, mutta se on kuitenkin kaukana kaupungin arjesta.

Barcelonaa reunustava luontopuisto Collserolan metsäisellä vuoristoalueella. 230-vuotias pinja toimii maamerkkinä naapurikaupunkiin käveltäessä.
Suunnitelma luo koko kaupungin kattavan viherverkoston. Uusista ja laajennetuista puistoista ja puistokaduista kudotaan viheryhteyksien verkko, jossa hyönteiset, linnut, jalankulkijat ja pyöräilijät voivat liikkua paikasta toiseen. Avainsana on terve ja toimiva ekologinen verkosto.
Barcelonassa on viheralueita nyt seitsemän neliömetriä asukasta kohden, ilman Collserolaa. Tämä on vajaa puolet Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksesta. Vuoteen 2030 mennessä jokaista asukasta kohden rakennetaan neliömetri vihreyttä lisää, yhteensä 165 hehtaaria.
Puiden määrä kaksinkertaistetaan ja kaupunkiin perustetaan viisi uutta puistoa. Nykyisten viheralueiden kasvi- ja eläinlajistoa monipuolistetaan ja niiden hoitoa luonnonmukaistetaan. Koska vapaa tila on vähissä, kaikki mahdolliset pinnat pyritään vihertämään: pihat, parvekkeet, katot, seinät ja muurit.
Haettavina on stipendejä viherkattojen perustamiseksi. Kaupunki kannustaa asukkaita perustamaan viljelypalstoja ja puutarhoja, istuttamaan puita ja asentamaan hyönteishotelleja ja linnun- ja lepakonpönttöjä.

Barcelonan tiiviin keskustan pienet viheralueet ovat viihtyisiä keitaita ja varjostavat paahtavalta auringolta.
Vihertämiseen motivoi myös ilmaston lämpeneminen. Rakennusmassat imevät auringon lämpöä ja nostavat tiiviin vanhan kaupungin lämpötilaa jopa seitsemän astetta verrattuna väljempiin alueisiin vuorten rinteillä. Kasvillisuuden suoma varjo helpottaisi elämää Barcelonan toistuvilla yli 30 asteen helteillä.

Collserolan opastuskeskuksen kahvio korkkitammen varjossa. Tarjoilijan pullossa ehkä korkkina samaa materiaalia, korkkitammen kuorta.

Barcelona pyrkii vihertymisen lisäksi uusiutuvaan energiaan. Suljetun hiilivoimalan savupiiput heijastavat mennyttä, sadat sähkökulkuneuvojen latauspisteet uutta energiapolitiikkaa.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Auli Kilpeläinen ja Seppo Leinonen
- Uhanalaisten hömötiaisten mailla – 2025
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012