(Julkaistu eri kuvituksella Suomen Luonto -lehdessä 6/2019)
Pärnujoessa on menossa yksi Euroopan suurimmista padonpurkuhankkeista. Joki oli aikoinaan maan merkittävin lohijoki, ja nykyisinkin siinä elää 22 kalalajia.
Sindin padon yläjuoksulla koski solisee jo vapaana.
Joen valuma-alue kattaa viidenneksen Viron pinta-alasta, ja pää- ja sivu-uomia on yli 3300 kilometriä. Hankkeessa puretaan kahdeksan patoa ja kunnostetaan kutualueita. Se on Viron kallein luonnonsuojeluhanke, 15 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitus kattaa 85 %.
Nyt puretaan pääuoman alinta patoa Sindissä 14 kilometrin päässä merestä. Sindissä joki padottiin vuonna 1832 villatehtaan vedenhankintaa varten. Nyt purettava 150 metrin levyinen pato on kolmas tälle paikalle rakennettu.
”Kun teimme patoon ensimmäisen reiän syksyllä 2018, olivat vaelluskalat jo hyppimässä siitä ylävirtaan. Kosken ennallistaminen kestää vielä vuosia, koska sen täytyy tyydyttää kalojen lisäksi myös ranta-asukkaita ja teollisuutta,” kertoo projektipäällikkö Külli Tammur Viron ympäristövirastosta.
Tämä tarkoittaa massiivisia maanrakennustöitä. Kosken reunaan on tehty kaloille väliaikainen ohituskaista, ja uoman pääosa on padottu kuivilleen rakentamisen ajaksi. Tavoitteena on leveä koski, joka virtaa poreillen myös kuivina aikoina.
Kosken pääuoma pidetään kuivillaan rakennustyön ajan.
Vielä 15 vuotta sitten Viron virtavesissä oli tuhatkunta vaellusestettä: matalia penkereitä, pieniä patoja, myllyjen raunioita. Nyt toista sataa estettä on poistettu EU:n koheesiorahaston tuella.
Maan vesilaki muutettiin 2009 EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseksi. Patoluvat kaikissa lohensukuisten kalojen vaellusjoissa on uusittava ja kalojen vapaa kulku ylä- ja alavirtaan mahdollistettava.
”Tekniset kalatiet toimivat huonosti, joten rajoitamme niiden rakentamista lohijoissa ja Natura 2000 -kohteissa,” kertoo kalatalousjohtaja Herki Tuus Viron ympäristöministeriöstä.
Kosken väliaikainen reitti matalan pohjapadon kohdalla, jonka kalat ylittävät helposti.
”Padon purkaminen on luonteva ratkaisu, kun ei ole painavia syitä jatkaa sen käyttöä. Purun jäljiltä vesistö ennallistuu pysyvästi eikä omistajien tarvitse huolehtia padon tai teknisen kalatien ylläpidosta.”
Turpa kutupuuhissa väliaikaisen kosken matalikossa.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Auli Kilpeläinen ja Seppo Leinonen
––––––––––––––
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012