Turku on edelläkävijä poistotekstiilin kierrätyksessä, kertoi Lounais-Suomen Jätehuollon kehittämisjohtaja Teemu Jutila Turussa vierailleille ilmastotoimittajille. Toimittajat suomensivat uudissanan ”poistotekstiili” tuttavallisesti ”räteiksi ja lumpuiksi”.
Teemu Jutila Lounais-Suomen Jätehuollosta kertoo poistotekstiilien kierrätyksestä ilmastotoimittajille illallisella Oobu-ravintolassa. Kuva: Seppo Leinonen
EU:n jätedirektiivin mukaan tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Suomi on kunnianhimoisempi: maanlaajuisen keräysjärjestelmän tulee olla valmiina vuoden 2023 alusta.
Lounais-Suomen Jätehuolto on pilotoinut tekstiilijätteiden lajittelua kiertotalouslaitoksella Paimiossa marraskuusta 2021 alkaen. Joukko jätelaitoksia eri puolilta Suomea on toimittanut Paimioon tekstiilijätettä, josta on valmistettu kierrätyskuituja yritysten käyttöön.
Poistotekstiilejä on tuotu Paimion lajittelulaitokseen eri puolilta maata. Lajitteluohje Kuopiosta.
Lounais-Suomen Jätehuollon tavoitteena on avata vuonna 2025 Turun Topinpuistoon täyden mittakaavan jalostuslaitos, joka pystyy käsittelemään suomalaisten kotitalouksien poistotekstiilit koko maasta ja lisäksi tekstiiliä myös muista Itämeren maista.
Laitoksen valmistuttua Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa kuluttajien poistotekstiilit saadaan maanlaajuisesti uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.
Poistotekstiilin keräyksestä ja esilajittelusta huolehtivat alueelliset jätehuoltoyhtiöt. Uudelleenkäyttöön kelpaavat tekstiilit erotellaan viimeistään esilajittelussa kirpputoreille ja muuhun järkevään käyttöön.
Poistotekstiilistä jalostettua kuitua voidaan käyttää raaka-aineena uusiin tuotteisiin, kuten lankoihin, kuitukankaisiin, eristeisiin ja täytteisiin, akustiikkalevyihin, suodatinkankaisiin ja komposiitteihin.
Poistotekstiilien farkkuihin puetut keräysrullakot Kuopion Prismassa kesällä 2022. Kuva: Auli Kilpeläinen
WWF:n mukaan tekstiili- ja muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala, joka tuottaa enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Maailman vaate- ja tekstiiliteollisuuden aiheuttamat päästöt synnyttävät 10 % globaaleista kokonaishiilidioksidi-päästöistä. Vuosittain maailmassa syntyy 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä.
EU:n mukaan tekstiilien kulutuksella on EU:n alueella keskimäärin neljänneksi suurin vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen elintarvikkeiden, asumisen ja liikenteen jälkeen. Lisäksi sen vaikutus vedenkulutukseen ja maankäyttöön on kolmanneksi suurin ja ensiöraaka-aineiden käyttöön ja kasvihuonekaasupäästöihin viidenneksi suurin.
Rätei ja lumpui koskeva EU:n tekstiilistrategia voi vielä hämmentää Suomessa nyt valmisteltua kuviota. Tuleva jätedirektiivin muutos saattaa nimittäin siirtää vastuuta tekstiilijätteistä kunnallisilta jätelaitoksilta tekstiilien valmistajille ja maahantuojille muutamien vuosien päästä.
Lisää: https://poistotekstiili.lsjh.fi/
Muut Turku-jutut:
Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
