Turku tavoittelee ilmastopositiivisuutta ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Ympäristötoimittajat tutustuivat syksyllä 2022 Turun energia-, vesihuolto- ja jäteasioihin.
Lue Naatti.netin Turku-sarjasta, miten kaupungissa tehdään villeistä visioista totta:
Kävimme toissa vuonna pitkään suunnitellulla retkellä Etelä-Espanjassa kuuluisalla Doñanan kosteikolla. Alue on silminkantamattoman laaja ja uskomattoman monipuolinen kokonaisuus lampareita, hiekkadyynejä, korkkitammimetsiköitä, laitumia ja pensastoa.
Hämmästykseksemme kosteikko oli paikoin hyvin kuiva. Näimme mm. kokonaan hävinneen järven sekä kuivuuden vauhdittaman metsäpalon jäljet. Kuivuus vastasi vuodenaikaa, mutta se on kärjistynyt vuosien mittaan valuma-alueen vesien huvettua marjan- ym. viljelyyn.
Saimme hienoa opastusta alueen luonnosta ja ekosysteemeistä Doñanan biologisen aseman seurantaohjelmien vetäjältä Luis Santamaríalta. Haastattelin myös WWF Espanjan vesi-, maatalous- ja elintarvikeasiantuntijaa Felipe Fuentelsazia.
Yksi jutuista kertoo Doñanan valuma-alueella parikymmentä vuotta sitten tapahtuneen kaivosonnettomuuden seurauksista. Viimeinen juttu on englanninkielinen yhdistelmä suomenkielisistä jutuista I ja II.
Pajut ovat varhain keväällä talvihorroksesta heräävien kimalaisten tärkeintä ruokaa.
Kevätpörriäisiä odoteltaessa vuoden 2019 maaliskuussa Gaudeamus julkaisi suomentamani kirjan ”Kimalaisen kyydissä – Matka mesipistiäisten maailmaan”. Sen on kirjoittanut tunnettu brittiprofessori Dave Goulson (alla kertomassa mesipistiäisistä kirjaa julkistettaessa).
Luomusti viljelevä puutarhuri tai palstanpitäjä suojelee omalta pieneltä osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä enemmän kasvilajeja, kukkia, katteita, ojanpientareita, rikkaruohoja, reunapusikoita, risukasoja, komposteja, sen paremmin löytyy myrkytöntä ruokaa ja suojapaikkoja hyönteisille ja niitä naposteleville linnuille ja nisäkkäille.
Erityisesti pölyttäjähyönteiset ilahduttavat puutarhan hoitajaa kasvien pölytyspalvelullaan. Suurimman osan luonnonkasveista pölyttävät kimalaiset, ja monen lajisia kimalaisia ilmestyy puutarhaankin heti, kun olot ovat otolliset.
Kimalaisen kyydissä -kirja kertoo hauskoin, omakohtaisin tarinoin kimalaisten elintavoista, tutkimuksesta ja suojelusta.
Kirjaa saa kirjakaupoista, kirjastoista ja netistä, esimerkiksi suoraan kustantajalta: Kimalaisen kyydissä
Taimipiirissä käytiin läpi taimikasvatuksen perusasioita ja halkaistiin talven yli säilynyt viikunakurpitsa. Saa nähdä, miten sen mustat siemenet itävät ja tuottavat kesällä uusia hirviökurpitsoita.
Tomaatin taimet on koulittu eli siirretty lastentarhasta (kylvöastia) ala-asteelle (yksilöpurkit). Myöhemmin ne käyvät vielä ainakin yläasteen (isompi purkki) ennen siirtymistä tuotantoelämään kasvihuoneen multapenkkiin.
Tuiskuisena helmikuun iltana taimipiiriläiset kokosivat unelmansa suurista sadoista yhteisiksi siementilauksiksi. Kylvöaikoja ja kasvualustoja tutkittiin myös.
Piiriläiset olivat ennalta tutustuneet kolmeen siemenluetteloon, jotka tällä kertaa olivat Hyötykasviyhdistykseltä, Exotic Gardenilta ja Nelsonilta. Lue loppuun →
Oriveden seudun kansalaisopisto otti taas kevään ohjelmaansa taimipiirin. Joka toinen torstai-ilta kasvatellaan porukalla hyötytaimia osallistujien puutarhoihin. Lue loppuun →
(Juttu on ilmestynyt eri kuvituksella Suomen Luonnossa 8/2016.)
Kauppakassissani painavat paitsi ostokset myös ympäristö-vaikutukset. Lihan ja maitotuotteiden tilalle löytyy nyt paljon uusia vaihtoehtoja.
Vaihtoehtojen etsiminen kiinnostaa, eikä aiheetta: Neljäsosa kasvihuonekaasujen päästöistä liittyy ruoantuotantoon. Ylikalastus uhkaa kalakantoja, ja peltojen raivaus rehuntuotantoon vie tilaa eliölajeilta. Elämän monimuotoisuutta häviää massatuotannon jalkoihin.
Kuvassa kasvis- ja hyönteispohjaisia proteiininlähteitä: jauhomadon toukkia, nyhtökauraa ja ötökkä-crackereita ja -keksejä.
Turku tavoittelee ilmastopositiivisuutta ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Ympäristötoimittajat tutustuivat syksyllä 2022 Turun energia-, vesihuolto- ja jäteasioihin. 
