Nyt on hyvä aika suunnitella lämpöpumpun hankintaa tulevien talvien lämmitykseen. Kirjoitin lyhyen jutun Suomen Luontoon:
Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta
Nyt on hyvä aika suunnitella lämpöpumpun hankintaa tulevien talvien lämmitykseen. Kirjoitin lyhyen jutun Suomen Luontoon:
Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta
Kävimme toissa vuonna pitkään suunnitellulla retkellä Etelä-Espanjassa kuuluisalla Doñanan kosteikolla. Alue on silminkantamattoman laaja ja uskomattoman monipuolinen kokonaisuus lampareita, hiekkadyynejä, korkkitammimetsiköitä, laitumia ja pensastoa.
Hämmästykseksemme kosteikko oli paikoin hyvin kuiva. Näimme mm. kokonaan hävinneen järven sekä kuivuuden vauhdittaman metsäpalon jäljet. Kuivuus vastasi vuodenaikaa, mutta se on kärjistynyt vuosien mittaan valuma-alueen vesien huvettua marjan- ym. viljelyyn.
Saimme hienoa opastusta alueen luonnosta ja ekosysteemeistä Doñanan biologisen aseman seurantaohjelmien vetäjältä Luis Santamaríalta. Haastattelin myös WWF Espanjan vesi-, maatalous- ja elintarvikeasiantuntijaa Felipe Fuentelsazia.
Yksi jutuista kertoo Doñanan valuma-alueella parikymmentä vuotta sitten tapahtuneen kaivosonnettomuuden seurauksista. Viimeinen juttu on englanninkielinen yhdistelmä suomenkielisistä jutuista I ja II.
Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
Ecologists Defend the Invaluable Doñana Wetland – 2018
The Invaluable Doñana Wetland Facing Threat of Drought – 2019
Kevätpörriäisiä odoteltaessa vuoden 2019 maaliskuussa Gaudeamus julkaisi suomentamani kirjan ”Kimalaisen kyydissä – Matka mesipistiäisten maailmaan”. Sen on kirjoittanut tunnettu brittiprofessori Dave Goulson (alla kertomassa mesipistiäisistä kirjaa julkistettaessa).
Luomusti viljelevä puutarhuri tai palstanpitäjä suojelee omalta pieneltä osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä enemmän kasvilajeja, kukkia, katteita, ojanpientareita, rikkaruohoja, reunapusikoita, risukasoja, komposteja, sen paremmin löytyy myrkytöntä ruokaa ja suojapaikkoja hyönteisille ja niitä naposteleville linnuille ja nisäkkäille.
Erityisesti pölyttäjähyönteiset ilahduttavat puutarhan hoitajaa kasvien pölytyspalvelullaan. Suurimman osan luonnonkasveista pölyttävät kimalaiset, ja monen lajisia kimalaisia ilmestyy puutarhaankin heti, kun olot ovat otolliset.
Kimalaisen kyydissä -kirja kertoo hauskoin, omakohtaisin tarinoin kimalaisten elintavoista, tutkimuksesta ja suojelusta.
Kirjaa saa kirjakaupoista, kirjastoista ja netistä, esimerkiksi suoraan kustantajalta: Kimalaisen kyydissä
Sen ihan viattoman näköiset siemenet löytyivät sattumalta Turun kasvitieteellisestä puutarhasta. Suomalaiseksi nimeksi selvisi viikunakurpitsa.
Tuiskuisena helmikuun iltana taimipiiriläiset kokosivat unelmansa suurista sadoista yhteisiksi siementilauksiksi. Kylvöaikoja ja kasvualustoja tutkittiin myös.
Piiriläiset olivat ennalta tutustuneet kolmeen siemenluetteloon, jotka tällä kertaa olivat Hyötykasviyhdistykseltä, Exotic Gardenilta ja Nelsonilta. Lue loppuun
Oriveden seudun kansalaisopisto otti taas kevään ohjelmaansa taimipiirin. Joka toinen torstai-ilta kasvatellaan porukalla hyötytaimia osallistujien puutarhoihin. Lue loppuun
(Juttu on ilmestynyt eri kuvituksella Suomen Luonnossa 8/2016.)
Vaihtoehtojen etsiminen kiinnostaa, eikä aiheetta: Neljäsosa kasvihuonekaasujen päästöistä liittyy ruoantuotantoon. Ylikalastus uhkaa kalakantoja, ja peltojen raivaus rehuntuotantoon vie tilaa eliölajeilta. Elämän monimuotoisuutta häviää massatuotannon jalkoihin.
(Julkaistu Oriveden Sanomissa 25.1.2017)
Sen ihan viattoman näköiset siemenet löytyivät sattumalta Turun kasvitieteellisestä puutarhasta. Suomalaiseksi nimeksi selvisi viikunakurpitsa.
Kylvö maaliskuussa oli liian varhaista kurpitsoille, mutta kasvattaja halusi pontevan taimen mukaan kansalaisopiston kevään taimipiiriin. Taimet ponnahtivatkin esiin lämmiteltyään muutaman päivän kosteassa mullassa vesivaraajan lämmössä.
Ikkunan äärellä taimet kasvoivat silmissä. Ne ojentelivat kärhiään eri suuntiin, kietoutuivat naapurikasveihin ja kurottelivat aina eteenpäin. Pianko ne ryömivät ulos savupiipusta kurkkimaan kylmään kevätsäähän: joko päästään ulos?
Yksi taimi osallistui taimipiirin kokoontumisiinkin mutta kyllästyi luokkahuoneen jorinoihin: kaiken maailman siementen jakoa, lisävalaisimia ja lannoitusta… Ja työlästäkin sen oli ahtautua auton penkille lonkeroineen.
Kirjaston näyttelyssä huhtikuussa kurpitsa sentään pääsi rehentelemään taimipiirin pöydän suurimpana ja kauneimpana. Kasvattaja tosin mietti, että turhaan isottelet; ei kookas taimi voi selviytyä ulos istutuksesta.
Sekin aika tuli, että taimi rönsyineen pääsi toukokuun lämpimillä kasvimaalle pienen hevoskompostin päätyyn. Harsojen alla se tarkeni kylmät yöt. Mutta sitten tuli aurinko, johon taimi ei ollut tottunut, ja porotti rehevät lehdet kuoliaiksi.
Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän. Kurpitsa oli varastoinut voimiaan juuripaakkuun, ja sieltä se alkoi työntää kompostin pintaan pientä lehteä ja versoa. Kasvattaja kasteli kompostia, ja kurpitsa oikoi versojaan ja venytteli lonkeroitaan.
Kesä ja kurpitsan lonkerot etenivät eikä niitä pysäyttänyt mikään: eivät rankkasateet, ei pelto-oja, ei sankka vatukko eikä vieressä telineellä kiipeilevä ruusupapuviidakko. Kymmenine sitkeine lonkeroineen hirviökurpitsa kiipesi kaiken yli ja valtasi puolen aaria pellon päästä ja lisää ympäriltä.
Neli–kuusikiloisia viikunakurpitsan möllyköitä kypsyi kesän lopulla yhteensä kolmekymmentä kappaletta. Kaikki lähtöisin yhdestä pienestä siemenestä!
Tervetuloa kevään taimipiiriin!
Oriveden seudun kansalaisopiston taimipiiri kokoontuu Suojalla kahdeksan kertaa, joka toinen torstai-ilta 9.2. alkaen. Tavoitteena on oppia ja ihmetellä yhdessä taimikasvatusta ja hyötyviljelyä, vaihtaa kokemuksia ja saada tuottoisat taimet osallistujien palstoille ja kasvihuoneisiin.
Lisätietoja taimipiiristä saa nettisivulta www.naatti.net tai piirin vetäjältä Auli Kilpeläiseltä, auli@seppo.net tai p. 050 5502545. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä p. 040 1339 118/Oskon toimisto tai www.opistopalvelut.fi/orivesi/ jossa haku sanalla taimipiiri.
Viikunakurpitsa, Cucurbita ficifolia, on kotoisin Latinalaisesta Amerikasta, ja sitä kasvatetaan eri puolilla maailmaa, lämpimissä maissa myös monivuotisena. Siitä käytetään hedelmiä, siemeniä ja versoja. Hedelmistä tehdään esimerkiksi suosittua makeaa ”enkelintukkahilloa” (Cabello de Ángel).