(Julkaistu Oriveden Sanomissa 13.12.2012)
Eräjärven Uiherlanlahdella voitaisiin kokeilla Suomessa ennen kokeilematonta kunnostustapaa, sorastusta suoraan matalalla sijaitsevan savikerroksen päälle.
Kalastuskunnostusten asiantuntija Jarmo Pautamo selvitti Uiherlanjoen ja -lahden kunnostusmahdollisuuksia.
– Jos sorapatja levitetään talvella jäälle nelisen metriä leveälle väylälle ja annetaan sen upotessaan peittää pohjasavi, voidaan saada aikaan tasainen kova pohja. Kun lisäksi kasvillisuus niitetään, veden virtaus vahvistuu ja voi syntyä väylä, joka itse pitää itsensä vapaana liejusta ja kasveista, pohdiskeli Jarmo Pautamo Apajax Oy:stä.
– Toisaalta jos kokeilu ei onnistu, niin tästä ei tule paljon haittaakaan. Ei ole paljon menetetty rahallisesti eikä ole häiritty lahden luontoa ja lajistoa.
Eräjärvellä ERUKUS-hankkeen viimeisessä yleisötilaisuudessa esitetty Uiherlanlahden ja -joen kunnostussuunnitelman luonnos herätti paljon keskustelua. Viitisenkymmentä henkeä koonnut tilaisuus venyi pitkälle iltaan.
Kunnostussuunnittelu loppusuoralla
Koordinaattori Heikki Holsti esitteli Uiherlanjoen ja -lahden kunnostusta suunnitellutta ERUKUS-hanketta.
Uiherlanlahden ja -joen kunnostussuunnitelmaa on valmisteltu EU-rahoitteisessa ERUKUS-hankkeessa pari vuotta.
– Suuri kiitos sen etenemisestä kuuluu aktiiviselle Eräjärven Kehittämisyhdistykselle, sanoi hankkeen koordinaattori Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.
Liettyneen ja rehevöityneen Uiherlanlahden ja -joen kunnostussuunnitelma viimeistellään vuoden lopussa ja julkaistaan ERUKUS-hankkeen nettisivuilla.
– Tämän jälkeen riippuu eräjärveläisten aktiivisuudesta, milloin kunnostukselle haetaan lupa ja miten se toteutuu, sanoi suunnittelija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Liikaa lietettä lohikaloille
Kalastokunnostuksiin erikoistunut Apajax Oy tutki Eräjärven Uiherlanlahtea ja -jokea kesällä ja totesi vesistön niin liettyneeksi, ettei sitä pysty järkevästi kunnostamaan lohikalojen tai rapujen lisääntymisalueeksi. Myös joen lyhyt koskialue rajoittaa taimenen lisääntymismahdollisuuksia.
– Yläpuolinen vesistö tulee ensin saada kuntoon, ennen kuin kalastuskunnostuksiin kannattaa ryhtyä, Jarmo Pautamo totesi.
Sen sijaan melontareitti voitaisiin saada avaamalla lahden ruovikkoon väylä ja perkaamalla jokiosuudelta sinne kaatuneet puut ja muut virtausesteet kuten karannut laituri.
Allikoita ja laiduneläimiä
Sorastuksen lisäksi tilaisuudessa ehdotettiin vesikasvien niittoa väylältä, pohjakangasta osalle alueesta sekä avoimia allikoita, jotka toisivat vaihtelua maisemaan ja parantaisivat vesilintujen oloja. Lintuvesien ja lajiensuojelun asiantuntija, ympäristöneuvos Pertti Rassi esitti allikoiden ohella rantojen laidunnusta sopivimpana maiseman ja linnuston suojelukeinona alueella.
Moni asiantuntija totesi tilaisuudessa sen, että ruoppaukset eivät sovi Uiherlan kunnostustavaksi. Pohjaliejun ja pehmeiden rantojen kaivaminen vain sotkisi ja samentaisi vettä ja kiihdyttäisi umpeenkasvua. Pienimuotoinen ruoppaus voi silti olla paikallaan lintuallikoiden teossa.
Maakunnallisesti arvokas lintuvesi
Uiherlanlahdella ja -joella on monia luontoarvoja, joita Faunatica Oy tutki kunnostussuunnitelman tekoa varten Eräjärven Kehittämisyhdistyksen tilauksesta kesällä 2012. – Löysimme lahdelta 26 pesivää kosteikkolintulajia, eli aluetta voidaan pitää maakunnallisesti arvokkaana linnustokohteena, kertoi Marko Nieminen Faunaticasta.
– Lahdella on myös runsaasti viitasammakoita, joiden pulputus kuuluu keväisin soidinaikaan. Harvinaisista sudenkorennoista havaittiin täplälampikorento ja lummelampikorento. Nämä erityisesti suojeltavat lajit on otettava huomioon kunnostuksen aikaa ja paikkoja valitessa, sanoi Nieminen.
Paikalliset asukkaat ja luonnonharrastajat toivat esille muitakin lintulajeja ja luontohavaintoja, joita ei ollut ehditty huomata selvityksen lyhyenä tekoaikana.
Eräjärveläiset kommentoivat aktiivisesti suunnitelmia Uiherlanjoen ja -lahden kunnostamiseksi ja alustavia tietoja Eräjärven kuormituksesta ja kunnostuksesta.
Eräjärven kuormitus selvitetty
– Tavoitteena on parantaa Eräjärven tila hyväksi nykyisestä tyydyttävästä, sanoo hankekoordinaattori Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. – Kalaisa ja uimakelpoinen järvi houkuttelee maallemuuttajiakin. Päinvastaisessa tapauksessa kiinnostus ja tonttien arvo voi laskea, samoin virkistyskäyttöarvo täällä jo asuville.
Eräjärven ja Uiherlan kunnostus yhteen?
Eräjärven tilan parantaminen on pitkä prosessi, ja korjaustoimet on suunnattava niille alueille, joista järveen tulee suurin kuormitus. Pysyvä kunnostaminen on mahdollista vain, jos valuma-alueilta tulevaa fosforikuormaa pystytään vähentämään.
Vesiensuojeluyhdistys selvitti Eräjärven vesistökuormituksen lähteitä kesällä 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoituksella. Heikki Holsti esitteli vesistötutkija Kimmo Makkosen työn tulokset tiistaina Eräjärvellä ERUKUS-hankkeen yleisötilaisuudessa.
– ERUKUS-hanke on suunnitellut Uiherlanlahden ja -joen kunnostusta. Kunnostusmahdollisuudet riippuvat Eräjärven veden laadusta, joten näistä kahdesta voisi toteutusvaiheessa muodostaa yhteisen hankkeen, pohti suunnittelija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Veden laatu haittana
Viimeisten 30 vuoden aikana Eräjärven veden laatu on selvästi heikentynyt. Syvänteistä loppuu happi entistä useammin lopputalvesta, ja voimakasta hapenkulumista on jo ylemmissäkin vesikerroksissa. Kun happi loppuu ylempääkin, on kalakuolemia odotettavissa. Muita haittoja ovat muun muassa kalojen makuhaitat, veden sameus ja rehevöitymisen jatkuminen.
Läheiset pienet järvetkin syöttävät ravinteita Eräjärveen. Osasta peltojen alapuolisista ojista löytyi kolibakteereita, paikoin uimakelpoisuusrajan ylittävät määrät.
Peltovalumien ehkäisy tärkeintä
– Kunnostustoimet täytyy ulottaa järven koko valuma-alueelle. Tärkeimpiä ovat pelto-ojien vesiensuojelutoimet, joita voi tehdä suojavyöhykkein, kosteikoin ja laskeutusaltain, sanoi Heikki Holsti.
– Samanaikainen hoitokalastus vähentäisi ravinteita järvestä. Oma osuutensa puhdistustöistä kuuluu myös haja-asutukselle, jonka jätevesien puhdistamista alueella on jo ohjeistettu.
– Löytyykö korjaustoimiin valtion rahoitusta, riippuu eräjärveläisten halukkuudesta ja aktiivisuudesta lähteä kunnostamaan järveä, totesi Sami Moilanen.
Valuma-alueen osat tutkittiin
Tutkimuksessa selvitettiin kuormituksen jakautuminen osavaluma-alueittain kahdella tavalla: ottamalla vesinäytteitä ojansuista ja laskennallisesti selvittämällä kartoista osavaluma-alueiden maankäyttöä.
Näytteiden perusteella suurin kuormitus tuli Suojoen suunnalta, toiseksi suurin Perhojärven ja kolmanneksi suurin Vihasojan suunnalta. Karttatutkimuksen perusteella paljon kuormittavat myös Kauppilan ja Kultavuoren valuma-alueet.
– Rehevöittävän fosforin kuormitus Eräjärveen arvioitiin alustavien tulosten perusteella yhteensä 840 kiloksi vuodessa. Tästä tulee kultakin osavaluma-alueelta kymmeniä, jopa yli sata kiloa, kertoi Holsti. – Jätevedenpuhdistamon aiheuttama fosforikuormitus on tähän verrattuna pieni, alle kaksi kiloa vuodessa.
Työ jatkuu Eräjärven kunnostussuunnittelun pohjaksi laadittavalla esiselvityksellä alkutalvesta 2013. Esiselvityksellä voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ne toimet, jotka kannattaa sisällyttää lopulliseen kunnostussuunnitelmaan.
Teksti ja kuvat: Auli Kilpeläinen
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012