(Julkaistu Ympäristö-lehdessä 04/2014)
Tuulenvire sivelee ihoa ja herättää rantakoivut hiljaiseen havinaan. Jalkapohja tuntee sammalen, karikkeen ja lämpimät kivet. Västäräkki keikkuu hyönteisiä ravinnokseen mökin edustalta, ja ruskea ukonkorento kiitää ohitse samalla asialla.
Kirjoitan tätä juttua Suomen luonnossa, puhtaan järven rannalla. Olen konkreettisesti keskellä jutun teemaa: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Tuntuu turhalta kysymykseltä, vaikuttaako luonto ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Olen silti iloinen, että asiaa on tutkittu tieteellisesti ja monipuolisesti – se ikään kuin oikeuttaa tämän hetkellisen rauhan ja onnen tunteen.
Luonto hoitaa ja parantaa – mutta miten?
Vajaan parin vuoden ikäisessä ”Ekosysteemi-palvelut ja ihmisen terveys”-hankkeessa on käyty läpi luonnon tapoja vaikuttaa ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. On käsitelty luontoliikuntaa, lääkeaineita, terveellistä ravintoa, perinteisiä luonnontuotteita, zoonooseja eli eläinten ja ihmisten yhteisiä tarttumatauteja, allergioita…
Itse asiassa on vaikea löytää fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvoinnin aihepiirejä, joihin luonto ei jollain tavoin vaikuttaisi.
Argumenta-hankkeen kaksi tutkijatyöpajaa ja kaksi päättäjäseminaaria ovat koonneet näiden teemojen pariin eri alojen asiantuntijoita. Suomen ympäristökeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen vetämä hanke on rahoitettu Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-varoista, joiden tarkoitus on edistää keskustelua tieteellisesti mielenkiintoisista ja yhteiskunnallisesti laajakantoisista aiheista.
Luonnon monimuotoisuus avainasemassa
– Ekosysteemipalvelut perustuvat luonnon monimuotoisuuteen. Olemme siksi pitäneet koko ajan esillä YK:n biodiversiteettisopimuksen tärkeimpiä teemoja luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden yhteyksistä, kertoo toinen Argumenta-hankkeen vastuullisista johtajista, Jukka-Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskuksesta.
– Näitä monimuotoisuuteen ja terveyteen liittyviä teemoja ovat muun muassa terveellinen ruoka, puhdas juomavesi, ekosysteemien kyky ehkäistä sairauksia (jottei päädytä esimerkiksi Ebolan kaltaisiin epidemioihin), uudet lääkeaineet sekä luonnon moninaiset vaikutukset fyysisen terveyden ohella myös henkiseen ja kulttuuriseen hyvinvointiin.
Pallo heitetty eteenpäin
– Emme ole suinkaan jääneet odottelemaan hankkeen loppuraporttia, vaan olemme pitkin matkaa ideoineet, millaisilla jatkotoimilla Luonto ja terveys -teemaa voitaisiin maassamme edistää sekä pyrkineet saamaan asialle ymmärrystä päättäjien parissa, sanoo Jäppinen.
– Olemme ehdottaneet kolmen ministeriön välityksellä, että valtioneuvosto toteuttaisi tutkimusohjelman Luonto ja hyvinvointi -teemasta. Sitä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi tutkimusvaroista, jotka valtioneuvosto on varannut strategisesti tärkeitä tutkimusteemoja varten.
– Teemaan sisältyy myös työpaikkoja tuottavien yritysten, luontoon perustuvien aineellisten ja aineettomien tuotteiden sekä keksintöjen kehittämistä, joilla voi olla tärkeä rooli uudessa biotaloudessa, Jäppinen toteaa.
Suomi on vienyt hankkeelta terveisiä myös YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvotteluihin ja ehdottanut, että Maailman terveysjärjestö WHO käsittelisi Luonto ja hyvinvointi -teemaa yleiskokouksessaan.
Suomalaiset keruutöihin tekniikan avulla?
Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeen kesäinen seminaari Finlandia-talolla pohti luonnontuotealan haasteita ja mahdollisuuksia. Marjoista, sienistä, villiyrteistä, puista ja muista saadaan tehoaineita ja tuotteita ihmisten ja eläinten ravinnoksi ja terveydenhoitoon. Luonnosta löydetään jatkuvasti uusia lääkeaineita; sitä enemmän, mitä monilajisempana luonto säilyy.
– Luonnontuoteala kaipaa uusia yrityksiä, jotka yhteistyössä tutkijoiden, kouluttajien, kerääjien ja jalostajien kanssa saavat uudet tuotteet tarjolle ja käyttöön, sanoo projektipäällikkö Juha Rutanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
– Luonnon raaka-aineiden keruu on työlästä eikä sen teknologiaa ole juuri kehitetty – haravapoimurit taitavat edustaa teknologian huippua. Jos keruutekniikka kehittyisi, innostaisi tämä myös kotimaisia kerääjiä. Viime vuosien muoti-ilmiön pakurikäävän hinta on tosin ollut riittävän korkealla myös kotimaisille kerääjille, vaikka keruutekniikkana on ollut vain perinteinen saha ja kirves.
– Moni maaseudun asukas saisi sivuansioita luonnontuotteiden keruusta. Samalla metsien käyttö monipuolistuisi, kun metsänkäsittelyssä otettaisiin huomioon hyvät marja-, sieni- ja yrttipaikat.
– Tietenkin on aina toimittava vastuullisesti: kerättävä turvallisia raaka-aineita kestävällä tavalla, haittaamatta muuta lajistoa, Rutanen muistuttaa.
Luonnontuotteita kysytään maailmalla
– Viime aikoina on saatu paljon tutkimustuloksia luonnontuotteiden erityisominaisuuksista. Useat yritykset ovat tuoneet markkinoille mm. luonnonkosmetiikkaa, joka on nouseva ala maailmalla. Esimerkiksi Japanissa suomalainen hoitoturve ja mustikka ovat suosittuja. Myös lemmikeille ja tuotantoeläimille halutaan nykyisin luonnonaineita rehuihin, hoitovoiteisiin ym.
– Matkailu- ja hyvinvointiala voisivat sisällyttää suomalaisen luonnon entistä kokonaisvaltaisemmin toimintaansa ja tarjota suomalaisia ruokia ja ohjelmapalveluita terveys- ja hyvinvointiteemalla. Lapissa tästä on jo hyviä esimerkkejä. Myös kampaajat ja kosmetologit ovat vaihtaneet kovia kemikaaleja luonnonaineisiin omaa ja asiakkaidensa terveyttä ajatellen.
– Meidän olisi jatkuvasti löydettävä uusia avauksia tutkimustiedon pohjalta, Rutanen toivoo.
Samasta marjasta moneksi
Pohjoisen luonnon puhtauteen yrityskuvansa pohjaava Lumene Oy on keskittynyt 2000-luvun alusta lähtien käyttämään erityisesti suomalaisia ja pohjoismaisia luonnonaineita tuotteissaan.
– Ihonhoitotuotteissa luonnon tehoaineet ovat vielä tärkeämpiä kuin meikeissä, koska ne vahvistavat ihoa ja hidastavat ihon ikääntymistä, kertoo johtaja Tiina Isohanni Lumenelta.
Koska Suomi on pieni maa ja toimijoita on vähän, on yhteistyö luontaistuotealalla ollut luontevaa. Lumene tekee tuotteiden tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä yliopistojen, elintarviketeollisuuden ja luontaistuotealan yritysten kanssa. On tutkimushankkeita, joissa kukin tavoittelee samasta asiasta erilaisia hyötyjä.
– Hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Kun esimerkiksi marjayritys Kiantama Oy puristaa puolukat mehuksi, tulee jäljelle jäävä puristekakku meille raaka-aineeksi; sisältäähän se kuoria ja siemeniä, joissa on runsaasti ihon elastisuutta lisäävää kversetiiniä, Isohanni kertoo.
Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta vahvistaa yhteistyön toimineen nyt pari vuotta. – Määrät ovat toistaiseksi pieniä, mutta odotamme kasvua. Pientenkin sivuvirtojen hyödyntämisellä on merkitystä yritykselle, koska tulovirta koostuu monista pienistä puroista.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuva: Seppo Leinonen
Lisätietoa: Argumenta-hanke
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012