(Julkaisematon kirjoitus tärkeästä aiheesta, lahopuun ylläpitämästä luonnon monimuotoisuudesta. Perustuu Lammin biologisella asemalla pidettyyn Dead Wood Meeting -tapahtumaan.)
Vanha luonnonmetsä näyttää hiljaiselta, mutta lahopuussa kuhisee. Sienet, bakteerit, kovakuoriaiset ja muut ötökät hajottavat kuollutta puuta ja vapauttavat ravinteita uuden kasvun käyttöön. Myös alan tutkimus ja opetus on vauhdissa.
Nelisen vuotta sitten käynnistynyt pohjoismaalais-venäläinen lahopuuverkosto kokoontuu säännöllisesti pohtimaan alan ekologiaa. Verkoston tämän vuoden päätapahtuma Dead Wood Meeting pidettiin Lammin biologisella asemalla elokuussa.
Monimuotoiset kankaat
Sonja Saine tutkimassa Keski-Suomen suojelualueiden kelopuita ja niiden lajistoa. Kuva: Panu Halme
Biologian opiskelija Sonja Saine tekee gradutyötään Jyväskylän yliopistossa Interventioekologian tutkimusryhmässä ja tutkii keskisuomalaisten vanhan kangasmetsän kohteiden monimuotoisuutta. Sainetta kiinnostaa erityisesti se, mikä merkitys on vanhoilla, jo kauan sitten kuolleilla mutta edelleen pystyssä pysyvillä puilla.
Neljäntoista suojelualueen kuolleilta pystymännyiltä löytyi yhteensä 107 sienilajia, joista keskimäärin parikymmentä lajia kultakin alueelta. Lajisto vaihteli siis suuresti kohteelta toiselle: – Samaa pakettia ei tosiaankaan löytynyt joka paikasta, sanoo Saine.
Pyhä-Häkin kansallispuisto oli kohteista luonnontilaisimpia. Toisaalta mukana oli myös vasta parikymmentä vuotta sitten suojeltuja alueita, joiden puut ovat nuoria.
– Joka alueella oli kuitenkin myös harvinaisia lajeja. Jokainen alue on omalaatuisensa ja suojelun arvoinen, tiivistää Saine.
Kirjanpainaja – uhka vai apu?
Runsaasti lahopuuta sisältävät metsät ovat luonnon monimuotoisuuden ”hotspotteja”, joissa on erityisen rikas sieni-, kasvi- ja eläinlajisto.
Lahopuu on tärkeää metsäekosysteemin toiminnalle: se parantaa maaperäoloja ja veden pidätyskykyä, ehkäisee eroosiota sekä sitoo hiiltä, ravinteita ja energiaa. Lisäksi lahopuu auttaa uusien puusukupolvien syntyä vanhaan metsään.
Kirjanpainaja-kovakuoriainen Ips typographus leviää joskus massaesiintyminä myrskyn vaurioittamissa kuusikoissa. Monen kasviekologin mielestä tapahtuma on luonnon tapa uusiutua, antaa tilaa muille puulajeille ja täydentää lahopuuvarastoa.
Suojelualueilla on tärkeää säilyttää tuulenkaadot ja lahopuujatkumo. Joskus suojelualueillakin päädytään rajoittamaan kirjanpainajien leviämistä, joko alueen itsensä tai ympäröivien talousmetsien vuoksi.
Tilanne on ajankohtainen Puolan ja Valko-Venäjän Białowieżassa, Keski-Euroopan alkuperäisimmällä metsäalueella. 500 luonnontutkijaa on kesällä vedonnut Puolan ympäristöministeriin kansallispuiston lievealueiden hakkuiden lopettamiseksi.
Metsä on kasvanut Białowieżassa yhtäjaksoisesti jääkaudesta lähtien ja selviytynyt monimuotoisuutensa turvin sekä luonnon että ihmisen aiheuttamista paineista. Tutkijoiden mukaan metsän ympäristö on tärkeä suoja-alue, jonka hakkuut pilaavat ainutlaatuisen maiseman ja sekoittavat luonnon omat torjuntakeinot.
Täsmähoitoa suojelualueille
Bioholz-hanke tutki keinoja rajoittaa kirjanpainajan massaesiintymisiä. Toukkien kulkua häirittiin kaarnaa raapimalla ja hyönteisten määrää seurattiin pyydyksillä. Kuva: Jonas Hagge
Jonas Hagge Münchenin teknillisestä yliopistosta esitteli lahopuupäivillä käytännönläheisiä kokeita lahopuun lisäämisestä metsiin sekä kirjanpainajan massaesiintymien rajoittamisesta.
– Kirjanpainajien massaesiintymien paikalliseen rajoittamiseen on löydettävissä teknis-taloudellisesti järkevä kompromissi, jolla suojeluarvot saadaan säilytetyksi, sanoi Hagge kertoessaan monialaisen BioHolz-projektin kokemuksista.
Kirjanpainajaa ehkäistiin tehokkaasti ”raapimalla” kaadetut rungot koneellisesti. Näin rungot tehtiin sopimattomiksi lajin toukille, mutta samalla säästettiin niiden viholliset ja monet muut tärkeät lahopuueliöt.
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Panu Halme ja Jonas Hagge
Lisätietoa: Dead Wood Meeting 2016
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012