(Julkaistu Oriveden Sanomissa 9.9.2015.)
Koska Naattinetin kasvimaa lannoitetaan osin myös käymäläjätteillä, niin pissan ja kakan hyötykäyttö tietysti kiinnostaa yleisemminkin. Osallistuin Huussi ry:n järjestämän Dry Toilet -konferenssin Suomi-päivään.
Kuva: Projektisihteeri Laura Puurunen on kiertänyt kesäfestareilla Keko-huussien kanssa kertomassa ravinteiden kierrätyksestä ja BIOUREA-hankkeesta.
Tampereen Ammattikorkeakoulun pihalta löytyi kansainvälisen Dry Toilet -konferenssin aikana hauska helpotuksen paikka. Iloisen keltainen koppi kertoi seinällään, että: ”Pissaat vuodessa 500 litraa… Sillä lannoittaisi 500 m² kaurapeltoa… Kaurapuuroa siitä keittelee 8 vuoden ajan, joka aamu!”
– Tämä BIOUREA-hanke sai lopulta rahoituksen, kun hoksasimme vaihtaa virtsa-sanan ureaksi, naurahtaa yliopettaja Eeva-Liisa Viskari ammattikorkeakoululta. Kyse on kuitenkin vakavasta asiasta: ruoantuotannon jatkuvuudesta sitten, kun pääravinne fosfori alkaa loppua kaivoksista ja sen hinta nousee.
Ureaa peltoon
Hankkeen tavoite on saada ihmisvirtsa ja käymäläkomposti lannoitekelpoiseksi ja niiden sisältämät ravinteet hyötykäyttöön ruoantuotannossa.
Kolme viljelijää on lupautunut testaamaan, miten hankkeessa erilliskerätty pissa sopii pellolle. Ennen oli yleistä tyhjentää sakokaivot lähipelloille, mutta EU:n myötä säännökset tiukkenivat, kuten moni muistaa.
– Virtsan etu lannoitteena on, että siihen päätyy valtaosa eritteiden ravinteista ja että taudinaiheuttajat häviävät virtsaa säilytettäessä. Hygieniaa, turvallisuutta ja satomääriä on kuitenkin vielä tutkittava, kertoo Viskari.
Mökkiläisen arkea…
Mökillä huussihommat sujuvat helposti. Yksinkertaisin ja halvin ulkohuussin laitteisto on pohjasta rei’itetty saavi, joka lepää tiiliskivijaloilla laakean alusastian päällä. Alusastiaan laitetaan kuivikeainetta, esimerkiksi kuoriketta tai sammalta, joka imee sinne valuvan nesteen.
Asioinnin päälle lisätään aina kuiviketta, ja saavin täytyttyä se tyhjennetään sateelta suojattuun kompostikasaan. Lopputuote on vuoden, parin päästä valmista lannoitetta nurmikolle tai kasvimaalle.
Kaikilla mukavuuksilla varustetuille mökeille halutaan kuitenkin usein sisäkäymälä. Silloin kuivakäymälämallin voi valita samoista, jotka toimivat myös omakotitaloissa.
Käymälöitä joka lähtöön
Kuivakäymälän valinneet omakoti- ja mökkiasukkaat kertoivat Dry Toilet -konferenssissa kokemuksistaan. Monen oli ollut vaikea löytää tietoa ja juuri omaan tarpeeseen sopiva käymälämalli. Osaltaan valintaa auttaa juuri ilmestynyt vedettömien ja vähävetisten kuivakäymälöiden RT-kortti.
Yleisiä kuivakäymälämalleja ovat paikoillaan kaiken tavaran kompostoivat sekä nesteen ja kiinteän jätteen erottelevat mallit. On myös haihduttavia, pakastavia, tuhkaavia ja vähävetisiä erikoismalleja.
Kuivakäymälä ehkäisee ravinteiden ja orgaanisen aineen joutumista jäteveteen. Oman kaivon ja lähivesien suojelu paranee, sanoo ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä. DI Erkki Santala Hajaputsari ry:stä esitteli rakentajille tarkoitetun RT-kortin vedettömistä ja vähävetisistä kuivakäymälöistä.
Huussikurssi syksyllä
Tampereen Ammattikorkeakoulun erikoisuus: julkinen kuivakäymälä sisätiloissa. TAMK on tutkinut käymälän tuotosten sopivuutta kasvintuotantoon.
Kuivakäymälän hankintaa helpottaa tällä seudulla se, että lähistöllä on Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi muitakin alaan liittyviä toimijoita.
Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka ”toimipaikka on Tampere, mutta toimialueena koko maailma.” Huussin nettisivuilta löytyy tietoa kaikenlaisiin huussitarpeisiin: www.huussi.net
Kangasalla toimii toinen maan kuivakäymälöihin erikoistuneista myymälöistä, DT-keskus. Sen näyttelyssä voi vertailla yleisimpiä malleja, ja myyjät ovat alaan erikoistuneita. Joitakin kuivakäymälämalleja saa myös rautakaupoista.
Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestää mökkiläisille ja omakotiasujille Vaihtoehto vesivessalle -huussikurssin Oriveden Laulumajalla lauantaina 19.9. klo 15–18. Tv:stä tuttu ”Suomen Äiti Huussi” Raini Kiukas esittelee kuivakäymälävaihtoehdot ja ympäristöinsinööri Tarja Viteli kertoo viranomaismääräyksistä.
Teksti ja kuvat: Auli Kilpeläinen
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012