(Julkaistu Oriveden Sanomissa 18.9.2014)
Aurinko- ja tuulisähkön itserakentajia kurssitettiin viikonloppuna Oriveden Laulumajalla.
Aurinkoenergiakurssi täytti Laulumajan yläkerran. Janne Käpylehdon termosähköinen elementti tuottaa tässä sähköä led-valoon kynttilän lämmöstä. Kuva: Auli Kilpeläinen
Syysauringon helottaessa ulkona kolmisenkymmentä kurssilaista keskittyi asiantuntija Janne Käpylehdon johdolla alan teoriaan ja rakentamiseen vaihe vaiheelta. Malliksi tuotuja hauskoja härpäkkeitä unohtamatta. Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämällä kurssilla tulvi tietoa ja singahteli kysymyksiä muun muassa paneelien laadusta, ukkosenkestävyydestä, sijoittamisesta, kustannuksista…
– Kotona aurinkosähkö maksaa itsensä takaisin sitä nopeammin, mitä enemmän tuotannosta voidaan käyttää itse. Sähkön hinnan nousu lisäksi parantaa kannattavuutta, Käpylehto kertoi. – Mökkisähköjärjestelmä taas voi maksaa itsensä takaisin heti, jos verkkosähköliittymän hankinta on kovin kallista.
Aurinkoa ympäristösyistä
Kaikki eivät kuitenkaan valitse pelkän hinnan perusteella. Esimerkiksi Johanna Siitonen ja Markku Silvennoinen Hirsilästä harkitsevat aurinkopaneelien hankkimista ympäristösyistä ja vähentääkseen sähköverkkoriippuvuuttaan.
– Meillä on kotona puulämmitys eikä sähköpattereita tarvita kuin pahimmilla pakkasilla. Olisi mukava saada ainakin valaistukseen ja tietokoneisiin sähkö auringosta, sanoo Siitonen. Aurinkosähkökurssilla käytiin läpi paljon teknisiä yksityiskohtia, mutta Siitonen hankkisi järjestelmän mieluiten asiantuntijan valmiiksi asentamana.
Orivesiläinen Kari Tupala heitti haasteena aurinkopaneelien ulkoasun kehittämisen, niin että niiden muotoilu ja väritys soveltuisivat hyvin ympäristöön. Hänellä on aurinkosähkö käytössä mökillään Heinolassa.
Järjestelmä toiminnassa jo 14 vuotta
Osallistujista joillakin oli aurinkosähköjärjestelmä jo käytössä, suurimmalla osalla vasta suunnitteilla. Tuulivoiman käyttäjiä ei ilmeisesti ollut paikalla.
Heikki Helperillä ja Paula Sirénillä Juupajoelta on ollut aurinkosähkö mökillään jo 14 vuotta. He ovat tyytyväisiä järjestelmän taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. – Aurinkojärjestelmä rakennettiin mökillemme heti alkujaan, koska sähkökaapelin veto 4–5 kilometrin päästä olisi tullut ainakin kymmenen kertaa kalliimmaksi, Heikki Helperi kertoo.
Kaksi aurinkopaneelia nostettiin puiden varjostuksen takia mökin katolle viisimetriseen mastoon, jota voi alhaalta kääntää valoon päin. Sähkömies teki asennukset ja kaapeloinnit, ja pistokkeita asennettiin runsaasti. – Virtaa on riittänyt jääkaappiin, öljylämmittimen tarpeisiin, valaistukseen ja televisioon. Nykyiset led-lamput ja -televisiot kuluttavat niin vähän, ettei virrankulutuksessa juuri huomaa muutosta, kun ne laittaa päälle, sanoo Helperi.
Viime vuonna akut vaihdettiin tuoreisiin ja tehokkaisiin, ja samalla järjestelmään lisättiin yksi paneeli, jotta energia varmasti riittää myös vähän valon aikoina syksyisin ja alkukeväästä.
Kurssille Helperi innostui osallistuttuaan Reikäreuna-festivaaleilla Janne Käpylehdon vetämään aurinkolaturin rakennuspajaan. – Sieltä ostin Käpylehdon kirjan Mökille sähköt auringosta ja tuulesta. Sen avulla on helppo esimerkiksi mitoittaa, miten suuren järjestelmän tarvitsee.
Aurinkoa ja tuulta samaan purkkiin
Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opettavalle Veikko Raikarille sähkötekniikka on tuttua ennestään. Kurssi oli hänen mielestään hyvä kooste erityisesti asiaan vihkiytymättömille. Raikari harkitsee ulkorakennukseen verkkosähkön rinnalle 12 voltin sähköjärjestelmää. Ainakin yleisvalaistuksen voisi hoitaa auringolla ja led-valoilla. Kiinnostavaa olisi lisäksi kokeilla rakentaa pimeitä vuodenaikoja varten ”köyhän miehen tuulipropelli”, jossa sähköä tuottaisi akkuihin tavallinen auton laturi.
– Hybridisäätimellä sekä tuulen että auringon energian saisi ajettua samaan akkuun, Raikari tuumailee. Hän kertoi saaneensa kurssilta uutta tietoa teoriapuolen yksityiskohdista. Uusi tuttavuus oli myös termosähköinen elementti, jolla puulieden päälle asetettuna pystyy lataamaan esimerkiksi kännykän.
Aurinkolaitekurssi OSKOon?
– Sähköasennuksia tuntemattoman ei kannata ryhtyä suin päin asennustöihin tämän kurssin pohjalta. Vaikka pienjännitejärjestelmässä ei ole sähköiskun vaaraa, on vikatapauksissa olemassa palovaara, Raikari sanoo.
– On tärkeää tietää, mitä tekee, vastuu on kuitenkin järjestelmän rakentajan.
Ehdotan puolivakavissani Raikarille aurinkoenergian asennuskurssin vetämistä Oriveden seudun kansalaisopistossa, mutta miehellä on kuulemma jo riittävästi hommaa. Ehkä joku muu täkäläinen tekniikkavelho löytyisi?
Orivesiläinen lukiolainen Tapio Kukkoniemi kommentoi, että kurssi oli miellyttävä seurata ja selkeä ja antoi hyvän peruskuvan aurinko- ja tuulienergian käytöstä ja oman laitteiston hankkimisesta. – Aurinkoenergia kiinnostaa, ja ajatuksena on aikanaan laittaa omaan kotiin ainakin muutama aurinkopaneeli, Kukkoniemi kertoo.
Tredussa autoalaa opiskelevaa Niko Honkalaa puolestaan kiinnostaa sukumökin sähköistäminen auringon avulla. Mouhijärvellä sijaitseva mökki on toistaiseksi sähkötön. Ehkä aurinkosähkö on piankin se luonnollisin, helppo ja edullinen ratkaisu näille nuorille sekä muille tuleville kodin tai mökin rakentajille ja remontoijille.
Tekniikkanikkari ja huippumatematiikan taitaja
Esittelyssä 10 watin aurinkolaturi kännyköille. Kuva: Seppo Leinonen
Orivesi on tänä vuonna tullut aurinkoasiantuntija Janne Käpylehdolle tutuksi: hän on jakanut aurinkorakentamisen oppeja Längelmäveden kesäpäivillä, Reikäreunassa ja nyt aurinko- ja tuulirakentamisen kurssilla.
Käpylehdon leipätyö on kuitenkin muualla, ohjelmistoyhtiö Eigenorissa. Se työ vie häntä eri puolille maailmaa, uuden kaupan myötä pian USA:han kouluttamaan maan avaruus- ja ilmailuhallintoa NASAa yhtiön kehittämän ohjelmiston käytössä. Eigenorin erikoisalaa on tutkamatematiikka ja 3D-kuvantaminen eli tarkemmin sanottuna tietokonetomografian matemaattiset menetelmät, joiden avulla kappaleista luodaan kolmiulotteisia malleja niukalla mittausdatalla.
Suomeksi tämä tarkoittaa suunnilleen sitä, että esineen sisäosia voidaan tutkia esinettä rikkomatta. Teknologiaa käytetään lääketieteessä ja teollisuudessa, jossa sillä voidaan esimerkiksi etsiä heikkoja kohtia voimalaitoksista.
Käpylehto toimii Eigenorissa kehitysjohtajana, jonka tehtävä on neuvotella asiakkaiden kanssa ja etsiä ratkaisuja heidän ongelmiinsa.
– Minun pitää saada tehdä jotain myös käsilläni. Aurinkoenergiavempaimien rakentaminen on mainiota vastapainoa leipätyölleni, sanoo Käpylehto.
Hän lupaa jatkaa uusiutuvan energian koulutusta ja kehitystyötä, vaikka NASA-kaupan jälkeen päätyössä alkaneekin jonkinlainen vipinä.
Janne Käpylehdon blogi
Teksti: Auli Kilpeläinen
Kuvat: Auli Kilpeläinen ja Seppo Leinonen
- Kiss my Turku – osa 1* Turku matkalla hiilineutraaliuteen – 2022
- Kiss my Turku – osa 2 Energiaa juoma- ja jätevesistä – 2022
- Kiss my Turku – osa 3 ”Rätei ja lumpui” Turkuun koko Suomesta – 2022
- Kiss my Turku – osa 4* Föri, vankilahotelli, Börs ja muuta hauskaa – 2022
- Kunnat ja seurakunnat yhdessä ilmastotyöhön – 2021
- Ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun valinta – 2020
- Jouluksi 2021 uuteen kotiin Orivedelle – 2020
- Oriveden muovipilotissa hyvä välitulos – 2020
- Doñana osa I – Meren ja jokien rakentama luontoparatiisi – 2019
- Doñana osa II – Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta – 2019
- Viron Pärnujoki vapautuu lohijoeksi – 2019
- Toivoa ilmakehälle uusista kylmäaineista – 2019
- Neonikotinoidit – Miljardisosatkin liikaa hyönteisille – 2019
- Barcelona päätti vihertyä – 2017
- Hirviökurpitsa – 2017
- Orivedellä kaksi Suomen sadasta luontohelmestä – 2016
- Kevyempi ruokakassi – 2016
- Kaarnan alla kuhisee – 2016
- Helpotusta hätään ja ravinteita peltoon – 2015
- Kännykkä avuksi kylpyhuoneeseen – 2014
- Aurinkoenergia veti joukon sisälle aurinkoisena syyspäivänä – 2014
- Terveyttä luonnosta monen tieteen voimin – Argumenta-hanke – 2014
- Ilmastopyöräilijä levähti Orivedellä – 2012
- Siitaman niityllä suojellaan perinnemaisemaa ja harvinaisia noidanlukkoja – 2012
- Luomuala kokeilee uutta jakeluketjua – 2012
- Uiherlanlahdelle ehdolla uusi kunnostustapa – 2012