Maanparannus on monimutkainen aihe, mutta onneksi netistä löytyy hyviä neuvoja, joita opiskelimme Taimipiirissä.
Hyvän maan tunnusmerkit:
- muruinen rakenne
- runsas pieneliötoiminta
- huokoisuus (ilmarakoja)
- hyvä vedenläpäisy ja -varastointikyky
- sopiva pH.
”Maanparannuksella pyritään syventämään multakerrosta, parantamaan kasvualustan rakennetta ja vilkastuttamaan sen pieneliötoimintaa. Maanparannusaineita ovat mm. hiekka, savi, turve ja komposti.”
Mikä maalaji?
Ei-eloperäiset maalajit luokitellaan karkeasti karkeuden mukaan: hiekka – hieta – hiesu – savi. Ne ovat kaikki kivennäismaata eli alun perin kalliosta hienommaksi hieroutuneita.
Niiden ominaisuudet ovat tiivistetysti:
- Hiekkamaa: ei pidätä vettä eikä ravinteita.
- Hietamaa: usein sellaisenaan hyvää viljelymaata.
- Hiesumaa: tiivistyy helposti, eliötoiminta heikkoa.
- Savimaa: paljon ravinteita mutta kovettuu, tiivistyy ja on kylmää.
Nyrkkisääntö on, että karkeaa maalajia (hiekka, karkea hieta) parannetaan lisäämällä hienojakoista maa-ainesta (savi). Ja päinvastoin: tiivistä maalajia (savi, hiesu) parannetaan lisäämällä karkeampaa ainesta.
Ensin pitäisi siis määrittää paikan maalaji. Marttojen sivuilta löytyy käytännöllinen ratkaisu tähän, niin kuin moneen muuhunkin käytännön pulmaan:
Kierityskoe
”Kaiva maahan lapion syvyinen kuoppa ja leikkaa reunasta viipale maata.
1. Ota kämmenelle kokkare maata ja kieritä siitä ohut nauha.
2. Kun nauha katkeaa, mittaa sen paksuus.
- Karkeat hiekka ja hieta, samoin kuin multa hajoavat.
- Hiesumaasta saat 3-4 mm paksuinen nauhan.
- Hienommasta hiuemaasta saat 2 mm paksuisen nauhan.
- Kaikkein hienoimmat savimaat leipoutuvat alle 1,5 mm nauhoiksi.”
Taimipiirin vetäjä kieritti oman pellon maasta alle puolen sentin paksuisia, madon näköisiä pötkylöitä, joten maalajiksi pääteltiin hiesu. Kasvimaalle on aikoinaan lisätty pari kuormallista hiekkaa, joten suunta on ollut oikea.
Viimeisen päälle tarkkaan maalajianalyysiin tarvitaa ammattiapua. Katso esim. kohta Maalajit Viljavuuspalvelun oppaassa.
Paljonko maanparannusainetta?
Suuntaa-antava oma laskelmani maanparannusaineen määrästä, kun lisätään esimerkiksi hiekkaa savimaalle:
- 500 kg hiekkaa peräkärryssä, tilavuus n. 0,3 kuutiometriä => 3 cm kerros 10 neliömetrille.
- 15 000 kg hiekkaa kuorma-autolla, tilavuus n. 9 kuutiometriä => 3 cm kerros 300 neliömetrille (3 aarille).
Humusta joka maahan
Maalajin lisäksi viljelysmaan laatuun vaikuttaa erityisesti se, paljonko maassa on eloperäistä ainetta eli humusta.
”Humus on mm. kasvi- ja eläinjätteistä syntynyttä mullan perusainesta, joka sisältää runsaasti ravinteita ja lisää maan vedenvarastointikykyä, vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja täten vähentää kalkitus- ja lannoitustarvetta, lisää muruisuutta ja tekee maasta helpommin muokattavaa sekä ehkäisee tiivistymistä.”
Humuksen tuottavat maan pieneliöt eli madot, toukat, alkueläimet ja bakteerit. Humusta lisätään parhaiten auttamalla näitä pieniä maatyöläisiä:
- kastelemalla
- lisäämällä kompostia, lantaa, ruohosilppua
- viljelemällä reheviä ja runsasjuurisia kasveja
- viherlannoituksella ja kateviljelyllä
- eloperäisillä maanparannusaineilla: puunkuorintajäte, turvemulta, kompostimulta…
Yhteenveto
Lopuksi vielä yhteenveto hienon ammattiviljelijöille tehdyn Peltomaan laatutestin suosituksista. Täydellisinä suositukset sekä monipuolisen testin ohjeet löytyvät linkistä Peltomaan laatutesti.
Hyvän viljelymaan perusta: Toimiva ojitus ja sopiva pH
Muut hoitotoimet:
- Lisää eloperäistä (karjanlanta, kasvintähteet)
- Paranna lierojen ja maamikrobien elinoloja
- Kevyt muokkaus (erityisesti hiesumailla)
- Reheviä sekä syvä- ja runsasjuurisia kasveja
- Viljelykierto + vältä avokesantoa
- Kasvintähteitä maahan
- Ei torjunta-aineita (erityisesti sienimyrkyt) tai raskasmetalleja.
Siinäpä puuhaa noin aluksi, ja lisäohjeita alan kirjoista, ammattilaisilta ja netistä.