– Hyvin tai kohtuullisesti ruttoa kestävät perunalajikkeet, esim. Nicola (kiinteä lajike) ja Rosamunde (pehmeä uuni- ja muusiperuna). Rutonkestävistä lajikkeista löytyy tietoa netistä ja puutarhakaupoista.
– Varhaisperunat, esim. Hankkijan Timo. Varhaisperuna valmistuu niin aikaisin, että se on usein syöty, ennen kuin varsikko ruttoontuu. Vielä paremmin se ehtii, jos sitä normaalin idättämisen lisäksi esikasvattaa esim. maitopurkeissa mullassa, niin että peruna kasvattaa pienet varret ja vähän lehtiä ja juuret pääsevät hyvään alkuun (ei niin kauan, että juuret kiertyvät purkissa tiukalle sykkyrälle, koska silloin juurakko ja mukulat jäävät pieniksi).
– Liikalannoituksen välttäminen. Liikalannoitus kasvattaa ylituuhean varsikon, joka ruttoontuu nopeasti muttei kasvata enempää perunoita kuin matalampi ja harvempi varsikko.
– Ilmavat, hyvin tuulettuvat perunapenkit. Ei perunaa metsänreunaan tai kosteisiin painanteisiin. Penkki- ja perunaväli tarpeeksi suuri, jotta ilma pääsee kulkemaan ja kuivattamaan varsikon sateen jäljiltä. Esimerkiksi 75 cm harjanteiden väli ja 25 cm perunoiden väli (saappaan mitta on aikuisella noin 25 cm).
– Rikkaruohojen kurissapito eli ajallaan tehty multaus, joka samalla ilmastaa juurakkoa ja tekee tilaa mukuloille, niin etteivät ne jää pintaan ja viherry. Akka-auralla on hyvä mullata peruna pian pintaan nousun jälkeen, se käy nopeasti ja ilmastaa tiivistä maata ja parantaa veden poisjuoksua.
– Myöhemmin, kun varsikko vielä sallii, perunan voi mullata lapiolla. Multaa voi nostella reilusti, vähän perunanvarsien päällekin, koska ne eivät siitä kärsi mutta rikkaruohot kärsivät. Korkeat, teräväharjaiset penkit myös vähentävät ruton kulkeutumista mukuloihin.
– Jos ja kun rutto tulee lehvästöön (keltaiset ja tummuvat pilkut), niin lajikkeesta ja mukuloiden koosta riippuen varret voi niittää pois. Jos viljelee lajiketta, jolla rutto ei juurikaan mene mukuloihin, voi lykätä niittoa ja antaa mukuloille lisää aikaa kasvaa. Niitetyt varret pitää haravoida pois pellolta eikä jättää pellon reunalle, jotteivät ruttoitiöt leviä.
– Perunaa nostaessa ruttoiset mukulat pitää heittää pois pellolta.
– Perunapalstan vuorottelu eri paikoissa, takaisin samalle paikalle mielellään vasta neljän–viiden vuoden kuluttua.
Lisätietoa esim. Palstaviljelijän perunaoppaasta
